Lehtisen Ihan pihalla vie nuorten ongelmien pariin

Tuija Lehtisen Ihan pihalla on nuorten kirja vuodelta 2003, Se kertoo Jiristä, joka jääkiekko-ottelussa tapahtuneesta loukkaantumisesta masentuneena muuttaa perhekoti Tuulikanteleeseen kolmen muun nuoren seuraksi: perhekotiväkivaltaa kestäneen Näädän, kunnianhimoisten vanhempiensa loppuun ajaman Lilan ja perhekodin pitäjien oman tyttären Oonan. Neljän räjähdyspisteessä olevan nuoren kohtaaminen aiheuttaa kyräilyä, piikittelyä ja vihamielisyyttä. Kirjan edetessä nuoret alkavat kuitenkin nähdä toisistaan uusia piirteitä, ja elämässään jotain toivoa. 

Lehtisen romaani on mielestäni ennen kaikkea humoristinen teos. Nuorten sielunelämää ei kaunistella kirjassa lainkaan, vaan kirja kertoo hyvinkin suorasukaisesti muun muassa kateudesta, vihasta, aikuisten tekopyhyydestä ja seksuaalisista himoista. Kirjan kertoja vaihtelee Jirin, Näädän, Lilan ja Oonan välillä, joten kirjaa luetaankin jatkuvasti erilaisista näkökulmista. Oli mielenkiintoista seurata, että millä tavalla nuorten suhtautuminen muihin muuttuu kirjan edetessä. 

Kirja oli kokonaisuudessaan miellyttävä lukukokemus. Kieli oli helppolukuista ja juoni eteni hyvin. Kirjan henkilöihin oli helppo samaistua ja juoni eteni hyvin eteenpäin. Odotin aina innolla kirjaan tarttuessa, että mitä oikein seuraavaksi nuorille tulee tapahtumaan. Kirja herätti aika ajoin eri laisia tunteita, niin silkkaa huvittuneisuutta kuin myös myötätuntoa. Eritoten päähenkilön unelmien tuhoutuminen ja siitä seurannut tulevaisuudenuskon menetys sai itseni ajattelemaan, että elämää ei kannattaisi laittaa yhden tavoitteen varaan, ja että itselleen anteeksi antaminen on tärkeä taito elämässä.